Tässä nuttu lainavauvan päällä.
Nuttu matkaa lämmittämään etiopialaista vauvaa.
Toivottavasti nuttu on jota kuinkin järkevän kokoinen.

Hyvää joulua itse kullekin!

Tänä vuonna kipeä käsi verotti joululahjasuunnitelmia,
mutta jotain sentään valmistui joulupukin vietäväksikin.









Rättätättä sai Revontulihuivin vironvillasta.
Huivin koosta osviittaa: sitä pitelee 4,5-vuotias poika.





Tällainen kyhäelmä hyppäsi pesukoneeseen:




Ja tällainen siitä sitten tuli. Äidin pakettiin meni.








Huopahelmet käärityivät pipon sisään äidin pakettiin.









Täytyy varmaan itsellekin joskus pyöritellä tällainen rannekoru.
Tykkäsin sen verran kovasti.






Ja tällaisia tuli huovutettua useampikin.
Tässä ne, jotka olivat paketoimatta, kun muistin kuvata.





Veljen tyttöystävälle päätyi Sisko Hartaisen mallilla neulottu kaulahuivi.




Jos nyt aloittaa, ehtii ensi jouluksi ehkä tehdä hieman useamman paketin itse :D.

Tänne iski tauti.
Pää täynnä räkää ei jaksanut vaivautua laskemaan kavennuksia,
joten pipoon marssi kolme kerrosta ronsuja,
ja sen jälkeen kavennettiin vauhdilla.
Mies kehui tuotosta "munan muotoinen päähine".
No, pää pysyy lämpimänä, se kai on pääasia.





Norsut Jessica Trompilta, Jatta näitä ainakin on aiemmin esitellyt.
Ja kun etsin googlella Jatan ronsupostauksia,
törmäsin ronsupipoon ihan vastaavissa väreissä, täällä :D.
Kurkatkaa ihmeessä Jessica Trompin sivuille, siellä on vaikka mitä ihanuuksia.

Langat olivat aiemmista töistä tähteeksi jääneitä.
Ruskea lanka on Sandnesgarnin toppullia poikien slipovereista,
oranssi kaksinkerroin neulottua floricaa rättätätän huivista.

Ystävän ystävä saa toisen lapsensa päivänä minä hyvänsä.
Lupasin ommella lahjaksi pikkuruisen käännytysvaipan.
Tällainen siitä tuli.





Sisätäyttövaippa oranssia velouria ja bambujoustofroteeta.
Välissä tukikankaana yllätysten yllätys: vanhaa pussilakanaa.
Neppareiden kohdalla on fleecesuikaleet vahvistuksena.

Kun käy väsyneenä kaavoittamaan kauan roikkunutta työtä ilman selvää kuvaa toteutustavasta
- mitä muuta silloin voi, kuin mennä pieleen?





Unipussi kuopuksen kummien kehitysvammaiselle kuusivuotiaalle.





Kävi kuten pelkäsinkin, pääaukko ja kädentiet ovat turhan reilut.
Onneksi tämä oli vasta koevedos jyskin fleecehuovasta, täytyy parannella kaavoja rankasti.





Traktori-painokuva on vuoden takaisilta käsityömessuilta, en valitettavasti muista enää tekijää.
Joka tunnistaa tekijän, hihkaiskoon, niin saadaan kunnia sille, jolle se kuuluu.


Bloggaava lukija: Haastan sinutkin esittelemään epäonnistuneen tekeleen,
kun minäkin rohkenin tämän mörvelön tuoda julki.
Linkitä kommentteihin. Lohduttaahan se tieto, etteivät kaikki muutkaan aina onnistu ;).

Tyttö teki tällaisen tänä iltana. Ihan itse.
Ideoi, etsi tarvikkeet, ja toteutti.
Ei kysynyt neuvoa kertaakaan, meinasi vaan tuskastua,
kun en heti pyydettäessä ehtinyt antaa huovutusalustaa.






Eikös olekin ihana!?!






Että se on taitava! Ekoista kokeistakin (matikkaa molemmat) sai 10+ ja 10. Selvästi äitiinsä tullut :D.

Neuloin jonkin aikaa to do-listallani keikkuneen lyhythihaisen villatakin messuilta ostetusta tarjous-Mambosta. Minulla on pieni ongelma tekokuitujen kanssa, mutta siitä huolimatta tämä neule on kyllä päässyt ahkeraan käyttöön. Kuvat vääristävät väriä jonkin verran, ja ovat muutenkin aika mielenkiintoisia. Miehestä ei ollut avuksi tässä kuvauksessa, koska näkemyksemme siitä, miten neuletta pitäisi kuvata, ja mitä kaikkea taustalla saa näkyä, eroavat aika lailla. Koittakaa kestää näitä itse räpsittyjä kuvia nyt vaan.

Napit ovat vieläkin ne väliaikaiset. Naapurin tekemät kauniit omenapuiset napit odottavat vaihtamisinspiraatiota. Tai sitten ne päätyvät toiseen neuletakkiin. Minua houkuttaisi neuloa vielä toinenkin shalom cardigan. Siis samalla mallilla, mutta ohuemmasta langasta, ja tumman harmaana. Olisiko joku jo toteuttanut moista urakkaa, ja laskeskellut silmukkamääriä? Vai jääkö tämä homma vuorostaan roikkumaan tehtävälistalleni... Ja tytölle voisi neuloa pyörönä tunikan tai mekon. Tykkään melkoisen kovasti tuosta kaarrokkeesta. Kaksoisleuasta ja pömppömahasta en taas niin kamalasti välittäisi, mutta omistan sellaiset kuitenkin :D.

Ohje siis ilmaisena latauksena täältä.
Muokkasin ohjetta Henna-Leenan tapaan tekemällä kolme napinreikää.
Kaarrokkeen patenttineuleosuudetkin taisin tehdä pari kerrosta korkeammiksi kuin ohjeessa.
Hihan aukot on tehty ohjetta pienemmillä silmukkamärillä,
koska lanka on paksumpaa kuin alkuperäisessä ohjeen langassa.
Hiha-aukon alareunan huolittelin virkkaamalla ketjusilmukoita, jotta reuna ei rullautuisi.